Ruotsiko luokkayhteiskunta?

Paikallisessa sanomalehdessä (Uppsala Ny Tidning) käydään kovaa keskustelua siitä, onko Ruotsi luokkayhteiskunta. Sana "luokka" hävisi paikallisesta tietoisuudesta vuosikymmeniksi ja nyt sen sanominen maistuu vaikealta. Koko viime vuosisata nähdään edelleen suurena marssina kohti oikeudenmukaisuutta, demokratiaa, tasa-arvoa ja kollektiivista hyvinvointia. Takuutahoina ovat kunnat. Kunnallispolitiikassa toteuteaan palveluita, joiden perustarkoituksena on vähentää epätasa-arvoa ja lisätä onnea ja harmoniaa. Kertomus kunnallispolitiikasta ja kertomus kansallisesta hyvinvoinnista kietoutuvat täällä toisiinsa.

Ulkopuolinen näkee ruotsalaisessa maisemassa ja mentaliteetissa jälkiä toisenlaisesta todellisuudesta. Erilainen sosiaalinen järjestys, hierakia, säätyjärjestelmän perinne, ilmenee kuningashuoneessa, aateliskalenterissa, linnoissa, edelleen vahvassa kartanokultturissa, kaupunkipalatseissa, yleisessä vauraudessa, tavassa olla ja elää hyvin keskiluokkaisesti. Vauraus, sen tuoma vakaus ja elintaso, on houkutellut satojatuhansia suomalaisia tänne, ja edelleen tuo yhä uusia maahanmuuttajia.

Luen juuri August -kirjapalkinnon saaneen Susanna Alakoksen mainiota teosta Svinalängorna. Se on verevänmakuinen kuvaus suomalaisperheen "luokkaretkestä" 60-luvun Ruotsissa. Siksi silmäni vinoutuivat, kun kristillisdemokraattinen kunnallisneuvos, paroni Gustaf von Essen julistaa paikallislehdessä perinteisen luokkayhteiskunnan lakanneen olemasta. von Essen, joka ulkoiselta habitukseltaan muistuttaa lähinnä kaimaansa Mannerheimia, toteaa, että luokista ei enää voi puhua. Hän sanookin, että "yhteiskunta kukoistaa, kun nuoret, nokkelat ja reippaat miehet pääsevät tekemeään rahaa." Paroni julistautuu varovasti keskiluokkaan kuuluvaksi, kuten muutkin haastattelun kunnallispoliitikot tekevät.

Raha ratkaisee paikallisessa luokkakeskustelussa. Palkkaerot piirtävät aikamme luokkaerot näkyviin. Alaluokan asemointi on helppoa, kuten yleisökirjoituksessa todetaan: "Underklassen blir alla andra, sjuka vanliga människor som inte orkar eller vill armboga sig fram på bekostnad av andra". Silti rohkenen epäillä, kirjoitetaanko vuosisatamme eurooppalainen kommunistinen manifesti täältä käsin...