sunnuntaina, maaliskuuta 10, 2013

Historiaton metropolialueen selvitys häivyttää Helsingin!



Luettavaksi on vihdoin saatu pääkaupunkiseudun kehitystä koskeva mietintö. Kyseessä lienee noin viideskymmenes aihepiirin selonteko, sillä sarjaa on kartutettu jo 1920-luvulta lähtien. Vain harva niistä on – onneksi – johtanut poliittisiin toimenpiteisiin, mutta ne dokumentoivat aikansa kunnallishallinnollisia aatteita.

Vuoden 2013 metropolialueen selvityshenkilöiden loppusuositus koskee metropolialuetta ja tekee esityksen vahvojen peruskuntien ja metropolihallinnon mallista. Raportissa ajetaan kahta päävaihtoehtoa: toinen perustuisi kahteen ja toinen neljään kuntajakoselvitysalueeseen. Kumpaankin liittyy myös muutoksia kuntien yhteistyön muodoissa. Esiselvityksellä haetaan ”rakenteellisia uudistuksia”, joilla halutaan parantaa ”seudun elinvoimaa ja luoda edellytyksiä erilaisten verkostojen positiiviselle kierteelle houkutella yrityksiä ja työtekijöitä alueelle.”

Selvityksessä puhutaan Helsingin seudusta, metropolialueesta ja Uudestamaasta. Lopputulos, kartalle piirretyt ja kirjallisesti esitetyt 2- ja 4-kunnan mallit ovat kummallisen historiattomia.  Suurkuntamalli pakottaa yhteen kuntia, joilla on vain löyhä yhteys toisiinsa. Sama koskee neljän kunnan mallia; nyt yhteen lyödään lähes sattumanvaraisesti toisilleen vieraita kuntia. Kumpikin malli hylkii eheän, järkevän tai toiminnallisen kaupungin syntymistä, mikä puolestaan loisi pohjan kaavoituksen, liikenteen tai asumisen inhimilliselle ratkaisemiselle.

Metropoliselvityksen tekijät ovat virkamiehiä, entisiä kunnallisia vaikuttajia ja alan konsultteja. Silti on käsittämätöntä, että joukkoon ei mahtunut yhtään pääkaupungin hallinnon tai politiikan erikoisosaajaa. Ymmärrys siitä, miten pääkaupunki on muovannut ja tulevaisuudessakin vaikuttaa koko seudun kehitykseen, uupuu selonteosta.  Helsingin vaikutus on hienovaraisesti haluttu hävittää ja jauhaa keinotekoisten uuskuntamallien alle.

Selvityksessä ei ole tajuttu alueen sisäistä dynamiikkaa: vain Helsinki kaupunkina on kansainvälisesti riittävän vetovoimainen ja siksi se pysyy koko alueen magneettina. Historiallisesti, tänään, tässä ja tulevaisuudessa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen muodostavat pääkaupunkiseudun tiiviin toiminnallisen aluekokonaisuuden kaikilla keskeisillä kriteereillä mitattuna. Tarjolla olevat kaksi mallia on luotu samalla tekniikalla, kuin siirtomaaisännät aikoinaan pilkkoivat Euroopan ulkopuolisia maitaan: viivotin ja kynä kartalle ja hommiin! 

Alueen kehityksen dynamiikka uupuu, samoin ymmärrys seudun sisäisistä voimista. Selonteossa Helsingin rooli pääkaupunkiseudun ytimenä on hämärtynyt. Selvityshenkilöt olettavat, että metropolialueen kuntarakenteita voidaan muuttaa häivyttämällä Helsingin merkitys marginaaleihin.Tosiasia on, ettei pääkaupunkiseutu ole mitään ilman pääkaupunkiaan ja sen vetovoimaa. Suurkaupunkien "seudut" elävät keskuspaikkansa varassa, ja johtamana: tämä näkökulma ei millään tavalla tule esiin nyt tehdyssä selonteossa.

Pääkaupunkialuetta pilkotaan nyt, ikään kuin mitään metropolin ydintihentymää ei olisi olemassakaan! Luontainen historiallinen ydin on Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen.
Tästä näkökulmasta selvitykseen tulisi sisältyä ainakin pääkaupunkiseudun kuntien liitos. Ilman voimakasta pääkaupunkinäkökulmaa tämä(-kin) selonteko joutaa sille hautuumaalle, jossa sen edeltäjät jo rauhassa lepäävät.

Tunnisteet: , ,