Helsingin henki 1975 ja 2015
Euroopan historiaan Helsingin nimi piirtyy kahdesti:
olympialaisten yhteydessä 1952 ja Euroopan yhteistyö ja turvallisuuskokouksen
voimalla 1975. Tuolloin syntyi ”Helsingin henki”, kylmää sotaa lämmittänyt
yhteistyö, kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat saatiin saman pöydän äärelle.
Suomi sai huomattavan paljon julkisuutta, ja Helsingin henki nousi symboloimaan
liennytystä ja suurvaltojen välistä yhteistyötä.
Vaikka ETYK 1975 on historiaa, on se jättänyt vahvan muistijäljen. Ei ole sattumaa, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj järjestää järjestön 40-vuotisjuhlakokouksen Helsingissä ensi kuussa. On symbolisesti tärkeää, että kokous pidetään Finlandia-talossa kuten alkuperäinen ETYK-kokous. Parlamentaarisen yleiskokouksen istuntoon odotetaan useita satoja osallistujia 57 jäsenmaan parlamenteista sekä kumppanuusmaista.
Helsinki liittyy näin nimenä kriisien ja
sovinnontekojen aikajanaan. Eurooppa on sodan, mutta myös rauhan maaosa:
rauhansopimukset ja eurooppalainen historiakuva ovat liittyneet yhteen aina
Westfalenista (1648) Wieniin (1815) ja senkin jälkeen muun muassa
Versailles’ssa (1920), Jaltalla ja Teheranissa (1943–45). Jokainen kokous on
jättänyt syviä jälkiä maanosamme politiikkaan, itseymmärrykseen ja diplomatiaan.
Kun tänä kesänä piipahdatte Helsingissä, käykääpä
Finlandia-talossa katsomassa pientä sympaattista ETYK 40v –näyttelyä. Ja
tietenkin: tutustukaa taloon! Se on kelpo aikakautensa tunnus. ETYK:in kokousisännyys
kuvasti Suomen aktiivista pyrkimystä kansainväliseen liennytykseen. Finlandia-talolla,
saman pöydän ääressä, istuivat Euroopan korkein valtiojohto sekä päämiehet
Yhdysvalloista ja Kanadasta. Saksojen ykköset, liittokansleri H. Schmidt (BRD)
puoluejohtaja E. Honecker (DDR) istutettiin vierekkäin alkupäähän, sillä
kokouksessa noudatettiin maitten järjestämistä ranskan kielen aakkosten mukaan.
Presidentti Kekkoselle kokous oli ulkopoliittisen
uran huipentuma, joka petasi hänelle nostetta jatkokauteen vuoden 1978 jälkeen.
Kekkonen otti henkilökohtaisesti vastaan lähes kaikki lentäen saapuneet
valtiojohtajat. Vain Neuvostoliiton Leonid Brežnev tuli Suomeen junalla. Kekkonen
sanoi Etyk-konferenssin avajaissanoissaan, että tuskin mikään tapahtuma on
nostattanut suomalaisissa sellaisia toiveita kuin Etykin kokoontuminen.
ETYK:n päätöspöytäkirja symboloi idän ja lännen
liennytystä ja toisen maailmansodan tuloksena syntyneen tilanteen
tunnustamista. Kolmas kori petasi uusia periaatteita, kuten ihmisoikeuksia, kansainväliseen
kanssakäymiseen. Se alkoi pian rapauttaa kansandemokratioita ja työntää muun
muassa Puolaa ja DDR:ää liikkeeseen, mikä lopulta vaikutti Berliinin muurin
kaatumiseen.Vaikka ETYK 1975 on historiaa, on se jättänyt vahvan muistijäljen. Ei ole sattumaa, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj järjestää järjestön 40-vuotisjuhlakokouksen Helsingissä ensi kuussa. On symbolisesti tärkeää, että kokous pidetään Finlandia-talossa kuten alkuperäinen ETYK-kokous. Parlamentaarisen yleiskokouksen istuntoon odotetaan useita satoja osallistujia 57 jäsenmaan parlamenteista sekä kumppanuusmaista.
Tapaus on julkisuudessa aikaansaanut vähemmän
rummutusta ja lievempää euforiaa kuin 1975 kokous. Se on outoa. Kuuluisat
ETYK-arvot, turvallisuus ja yhteistyö, toteutuvat edelleen samalla tavalla kuin
aikaisemmin: kohtaamalla, keskustelemalla ja luomalla yhteinen tahtotila
paremmasta tulevaisuudesta. On jälleen tilausta tehdä Helsingin hengestä rauhan
tekojen osa vuonna 2015.
(Julkaistu Lännen Median lehdissä sunnuntaina 14 VI 2015)
Tunnisteet: Etyji, ETYK, Helsingin henki, Helsinki 1975, Urho Kekkonen
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home