Advokatyyria Helsingissä: Dittmar & Indrenius 110v

Viime viikolla Helsingissä julkistettiin – kuten rohkenen arvella – uusi avaus yrityshistorioissa. Asianajotoimisto Dittmar & Indrenius, ikä 110 vuotta, julkisti vuosikymmentensä kunniaksi juhlakirjan. Suotuisa sijainti pääkaupungin verkostossa vaikutti aikoinaan siihen, että olin oikeaan aikaan oikeassa paikassa, kun hanketta junailtiin käyntiin. Sain kutsun tulla toimituskunnan puheenjohtajaksi. Ja nyt lopputulosta oli saapunut ihailemaan Kämpiin lukuisia ja innostunut joukko toimiston ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Sen toimittamisesta vastasi taitavasti uuden ajan historiaosaamiskeskus Oy Bränn & Bränn Ab.

Juttu on kiehtovampi kuin voisi päältä kuvitella! Asianajotoimistoista ei juuri kirjoitella historiateoksia. Helsinkiläisten asianajotoimistojen historiat ovat yhden käden sormilla laskettavissa. Asianajotoimintaa sitovat kaikkialla maailmassa lukuisat näkyvät ja näkymättömät salassapidon velvollisuudet. Asiakkaiden juridisista ongelmista ei ole tapana kertoa yleisölle julkisesti eikä ainakaan painetussa muodossa. Luottamuksellisuus on ollut asianajotoiminnan sisäisen säännöstön hiljaista tietoa.

Juridiikka vaikuttaa elämän joka tasolla ja asianajotoiminta on tärkeä yritystoiminnan muoto. Yhteiskunta ja elinkeinoelämä edellyttävät lain tuntemista. Joka päivä erotaan, kuollaan ja mennään naimisiin. Kauppoja tehdään ja sopimuksia solmitaan. Tarvitaan lakimiesten ja – naisten osaamista. Asianajotoimistot kuuluvat eurooppalaiseen sivistysperinteeseen. Monilla on takana pitkä historia ja sitoutuminen perhe-, suku- ja ystäväverkostoihin. Näin on myös Dittmar & Inderiniuksen kohdalla. Se on ollut myös leimallisesti helsinkiläinen toimisto, jossa näkyy pääkaupungin kehitys ja suomalaisen yritystoiminnan muuttuminen.

Viime keskiviikkona julkistettu teos ei ole historia tai historiikki sanan perinteisessä mielessä. Kyseessä on pikemminkin kooste toimiston vaiheista ja eräistä sen keskeisistä asiakkaista. Aihetta on lähestytty pitkälti henkilöhistorian kautta – asianajotoimisto muodostuu yksilöistä, osakkaista, lakimiehistä ja avustavasta henkilökunnasta. Tämä pienoismaailma on merkityksellisin liiketoiminnan ymmärtämisen ja dynamiikan kannalta.

Juhlakirjan historiaosuus perustuu toimiston vaihtelevasti säilyneeseen historialliseen arkistoon ja haastatteluihin. Dittmar & Indreniuksen varhaista toimintaa valottaa osakas John Dittmarin aikoinaan käsin kirjoittamat muistiinpanot. Historia ei siis ole pääroolissa vaan tavoitteena on esitellä myös asianajotoiminnassa tapahtuneita muutoksia ja kytköksiä maamme historiaan. Näin teos on osaltaan kuvaus [kansainväliseen] liikejuridiikkaan suuntautuneen asianajotoimiston kehityksestä sekä sen roolista osana Suomen liike-elämän historiaa.

Runsas kuvitus luo ajankuvaa ja niiden avulla voidaan osoittaa toimiston kytkeytyminen Helsingin ytimen liikekustaan. Kivaa ja hyvin toimivaa on se, että kirjaan on saatu muutamia asiakkaiden vieraskirjoituksia, jotka valaisevat nykyhetkeä. Kiinnostavaa on, että Mannerheim kuului pitkään toimiston asiakkaisiin. Dittmar & Indrenius hoiti muun muassa Mannerheimin avioeron ja elatusavun maksamisen entisen puolisolle Pariisiin.

Usein toistuva väittämä on, ettei asianajotoimistoa voi tutkia tai sen historiaa kirjoittaa. Tämä kirja osoittaa, että toimistot muodostavat oman kiehtovan pienoismaailmansa. Juridiikan maailma on kiinnostaa muitakin kuin alan ammattilaisia. Uskon, että ”verhon raottaminen” on palkitsevaa lukijalle. Asianajotoimistoa voi onnitella hienosta juhlakirjasta, jonka arvo tulee säilymään pitkään! On ollut hyvin kiinnostavaa ollut mukana, katsoa verhon taakse ja oppia tuntemaan tärkeää helsinkiläistä pienoismaailmaa – asianajotoimintaa.