Kirjoja, Käpylää ja kunnallistaloutta

Helsinkiläisten viime viikonloppu kului kirjamessuilla. Suurenmoinen tapahtuma on kasvanut muutamassa vuodessa huimasti. Olin ensimmäisessä ohjelmatyöryhmässä mukana Tietokirjailijoiden edustajana saattamassa kirjamessuja alkuun. Löimme tuolloin vetoa ensimmäistne messujen kävijämääristä: rohkeimmat arvoivat 30 000 kävijän pintaan, jonka alle reilusti jäätiin. Nyt kirjaväkeä oli liikkeellä jo lähes 70 000 - mikä mahtava kasvu! Ja mikä huima tunnelma messuilla! Kirjan suuren arvostuksen Suomessa aisti lähes käsinkoskettavasti. Itse esiinnyin lauantaina kolmesti, kerran haastattelijana ja kaksi kertaa oman uuden kirjani merkeissä. Katriina Järvisen kanssa keräsimme täyden ja tunnelmaltaan tiiviin kirjakahvilayleisön uutukaisellamme Luokkaretkellä hyvinvointivaltiossa. Poikani Johanneksen kanssa vastasimme haastattelijan kysymyksiin koskien yhteistä kirjaamme Unelmien Helsinki.

Eilen valtuustossa käytiin vuoden 2008 talousarvion lähetekeskustelu. Mammuttikokous alkoi klo 15 ja päättyi seitsemän tuntia myöhemmin; kaikki saivat puhua, joilla jotain sanottavaa oli. Kaupunginjohtaja Pajunen esitteli, ja korosti edelleen vahvaa "elinkeinonäkökulmaa". Ryhmissä kehuttiin sopuisia budjettineuvotteluja. Sellaista kunnallispolitiikka H:gissä on parhaimmillaan: sopuisaa määräenemmistön hankintaa. Kulttuuriin oli nyt panostettu; kiitos siitä! Puhuin vuoden 2012 juhlimisen tärkeydestä. Vuonna 1812 eli kaksisataa vuotta aikaisemmin, keisari Aleksanteri I korotti Helsingin pääkaupungiksi. Tämä harvinainen asema on juhlinnan arvoinen. Esitin, että sen ympärille rakennetaan kulttuuripääkaupunkivuoteen vertautuva, eri toimijoita yhteen kokoava juhlavuosi. Saa nändä, miten moinen uppoaa...

Torstaina kaupunkisuunnittelulautakunnassa (ksltk) käsiteltiin Länsi-Käpylän suojelukaavaa. Tämä - monien muiden kysymysten lailla - on jakanut alueen asukkaita ja jakaa nyt lautakuntaa. Yhteydenottoja on tullut tiheään. Esittelijän esitystä vastaan asetettiin hieman miedompi kannanotto. Siinä lahtökohtana oli asukkaiden tahtoon ja osaamiseen luottaminen. Kiinnostavaa oli, että perinteisen rintamat hajosivat: kokoomus-demarit -akseli ei nyt toiminut yhteen, vihreät hajosivat ja kokoomuksessa äänestettiin kahdella tavalla. Näin sitä joskus tulee yllätyksiä konservatiiviseen kunnallispolitiikkaan!