Merellinen Helsinki ja Sataman johtokunta

Uusin kunnallispoliittinen harrastukseni liittyy Helsingin merellisiin ulottuvuuksiin. Kaupunginvaltuusto nimesi minut tulevaksi 4-vuotiskaudeksi Helsingin Sataman uuden johtokunnan jäseneksi. Otan uuden asemani kunniatehtävänä: meri ja satamatoiminnot ovat olleet olennainen osa Helsingin historiaa. Me helsinkiläiset rakastamme merta – ja meren antimia!

Sitä paitsi, meriulottuvuus näkyy rakentamisessa, elämäntavassa ja kaupungin symboleissa. Pitkään Helsinkiin pääsi vain meriteitse. Perustamisestaan lähtien tavaralaivat, purjeveneet, kaleerit, proomut, lotjat, höyrylaivat, kalastusalukset, hinaajat, jäämurtajat, hiekka- ja halkojaalat, matkustajalaivat, lautat, risteilijät, kantosiipialukset ja soutuveneet ovat erottamaton osa Helsinkiä. Viapori, Pohjolan Gibraltar, suurenmoinen linnoitus 1700-luvulta osoittaa Helsingin sijaintia Euroopan pohjoisella rajalla, idän ja lännen välissä. Silakkamarkkinat, Helsingin vanhin perinne, osoittaa meren hedelmien merkityksen kaupungin asukkaille.

Uudenmaan ja Helsingin vaakunoissa ovat vesi, vene ja kultakruunu. Vaakuna viittaa Helsingin syntyhistoriaan, sen vaiheisiin osana Itämeren ja Suomenlahden yli tapahtuvaa vuorovaikutusta. Vaakunoiden vene viittaa siirtokuntahistoriaan, vaiheeseen, jolloin ruotsalaiset asteittain ottivat haltuunsa Uudenmaan rannikot. Helsinki on Itämeren tytär, Pohjolan valkea kaupunki. Sininen on kaupungin väri. Meren aallot, tuulet, jäidenlähtö, merilinnut, satamien ja telakan äänet ovat osa tämän kaupungin äänimaisemaa.

Sataman johtokunnassa näen, miten merenkulku, satamat ja teollisuus ovat olleet Helsingin ja koko Suomen vaurauden lähde. Myös lama näkyy heti satamatoiminnoissa. Ne palautuvat teollisen muodostumisen varhaisvaiheisiin. Puuta vietiin, ja tuotiin öljyä ja muuta raaka-ainetta. Viimeisen 200 vuoden aikana on Helsinkiin rakennettu monia öljy-, kauppa-, teollisuus- ja suursatamia ja maata täytetty. Kruununa kaikessa on muutaman kuukauden toiminnassa ollut Vuosaaren mallikas suursatama.

Kaupungin kulloinenkin laajentuminen ja satamasuunnittelu ovat kulkeneet käsi kädessä. Satamien ympärille on syntynyt monikerroksista, Helsingille tyypillistä elinkeinotoimintaa: laivanrakennusta, huolinta- ja ahtausliikkeitä, varustamoja, linjaliikenneyhtiöitä, merimatkailuyrittäjiä. Merimerkit, makasiinit, majakat, tullirakennukset, nosturit, laiturit, satamaradat, laiva- ja kuivatelakat ovat kaupungin satamatoiminnan näkyviä maamerkkejä. Satamat osoittavat, että kaupunki elää historiastaan! Haluan osaltani jättää puumerkin tähän kiehtovaan maailmaan!