Sinivalkoista vaalihuumaa Tukholmssa
Eilen illalla Suomen lähestystöön Tukholmaan oli kokoontunut valikoitu joukko toimittajia, lähetystön henkilökuntaa ja Suomen ystäviä seuraamaan eduskuntavaaleja. Seinille heijastettiin kahdet tv-selostukset, suurempi saliin på svenska ja pienempänä YLE:n suomenkielinen lähetys. Saavuin paikalle, kun ennakkoäänet oli laskettu ja liu'utettu ruutuun. Ei yllätyksiä - keskusta johtopaikalla, SDP toisena, kokoomus kannoilla, muut sitten asianmukaisessa järjestyksessä.
Tunnelma tiivistyi Itämeren tällä puolen, kun kaupunkien äänet alkoivat tulostua ja kokoomuksen kiri tiivistyi. Oikeistotuulet puhaltavat nyt Pohjolassa vahvana, ja se tuntuu meilläkin. Allianssi täällä, keskusta-porvarit siellä, siis kotimaassa. Ruotsalaisten toimittajien koneet sauhusivat, suomalaisissa pöytäseurueissa hyristeltiin tuloksille. Kalpeat ja uupuneet puheenjohtajat esiintyivät televisiossa kilpaa paikoin sekavien toimittajien ja nuorten asiantuntijoiden kanssa - joista Åbon prof. G. Djupsjöbacka oli omaa luokkaansa.
Kotipuolueeni keskusta menestyi odotetulla tavalla. Vaikka suuri liikkellekannallepano hieman epäonnistui, se selvisi tiukassa kisassa voittajana. Asiaa voidaan pitää ihmeenä. Missään muussa läntisessa maassa agraaripuolue ei ole onnistunut muuttumaan yleispuolueeksi samassa mitassa! Kepu on yhä kansanliike. On vain ajan kysymys, milloin se kolkuttelee kaupunkien sdp-kok -ovia. Helsingissä keskusta jäi hyvin likelle toista paikkaa, harmittavan lähelle..!
Entinen näissä vaaleissa ilahdutti se, että niin monet nuoremmat ja vanhemmat yliopistolaiset, tutkijat ja intellektuellit olivat palanneet politiikkaan. Usea fiksu valtuustokaverini Helsingistä meni läpi uutena. Rohkenen arvella, että oma esimerkkini neljä vuotta sitten oli eräänlainen lähtölaukaus. Monet kollegat pääsivät lähes loppusuoralle. Tästä eteenpäin yliopistopuolueen nousulle ei ole mitään estettä. Yliopiston ja yhteiskunnan läheinen vuorovaikutus on piirre, jota ruotsalaiset kollegat kadehtivat - ja syystä! Se on yksi syy palata kesällä kotiin, kotiin vaikuttamaan!
Tunnelma tiivistyi Itämeren tällä puolen, kun kaupunkien äänet alkoivat tulostua ja kokoomuksen kiri tiivistyi. Oikeistotuulet puhaltavat nyt Pohjolassa vahvana, ja se tuntuu meilläkin. Allianssi täällä, keskusta-porvarit siellä, siis kotimaassa. Ruotsalaisten toimittajien koneet sauhusivat, suomalaisissa pöytäseurueissa hyristeltiin tuloksille. Kalpeat ja uupuneet puheenjohtajat esiintyivät televisiossa kilpaa paikoin sekavien toimittajien ja nuorten asiantuntijoiden kanssa - joista Åbon prof. G. Djupsjöbacka oli omaa luokkaansa.
Kotipuolueeni keskusta menestyi odotetulla tavalla. Vaikka suuri liikkellekannallepano hieman epäonnistui, se selvisi tiukassa kisassa voittajana. Asiaa voidaan pitää ihmeenä. Missään muussa läntisessa maassa agraaripuolue ei ole onnistunut muuttumaan yleispuolueeksi samassa mitassa! Kepu on yhä kansanliike. On vain ajan kysymys, milloin se kolkuttelee kaupunkien sdp-kok -ovia. Helsingissä keskusta jäi hyvin likelle toista paikkaa, harmittavan lähelle..!
Entinen näissä vaaleissa ilahdutti se, että niin monet nuoremmat ja vanhemmat yliopistolaiset, tutkijat ja intellektuellit olivat palanneet politiikkaan. Usea fiksu valtuustokaverini Helsingistä meni läpi uutena. Rohkenen arvella, että oma esimerkkini neljä vuotta sitten oli eräänlainen lähtölaukaus. Monet kollegat pääsivät lähes loppusuoralle. Tästä eteenpäin yliopistopuolueen nousulle ei ole mitään estettä. Yliopiston ja yhteiskunnan läheinen vuorovaikutus on piirre, jota ruotsalaiset kollegat kadehtivat - ja syystä! Se on yksi syy palata kesällä kotiin, kotiin vaikuttamaan!
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home