Herroja ja piikoja

Uusi hallitus - uudet kujeet tässäkin maassa! Jos ulkopuolisena katsoo, parhaiten hallituksen ministereistä profiloituu "paikallinen Pekkarinen", keskustan näkyvä johtohahmo Maud Olofsson. Elinkeinoministeri Olofssonille on nyt tilaa julkisuudessa. Pakko myöntää: Maud Olofsson on keskustanainen parhaimmillaan! Hän on osaava, varmaotteinen esiintyjä ja hyvä tv-kasvo, joka osaa muotoilla sanottavansa innostavaksi puheeksi. Pääministeri Reinfeldt etenee kummallisen matalalla profiililla - kokemattomuuttaanko? Todellinen "herra" joka on päässyt toimittajien hampaisiin, on ulkoministeri Carl Bildt.

Mediailmapiiri Ruotsissa on kummallisen moralistinen. Bildtin taannoiset tekemiset 1990-luvulla yksityishenkilönä, varainsijoittelu, konsulttihommat ja kansainväliset toimeksiannot, ovat toimittajien hampaissa lähes päivittäin. Yläluokkaiselta haisevana tukholmalaispoikana hän on sopiva piikittelyn kohde. Bildt ei tunnu taipuvan yleisen painostuksen alle. Vähän samaa vikaa kuin kotopohjaisella Vanhasella....Viimeinen piikki lihassa on ollut Bildtin bloggailu, ja sekin vielä englanniksi. Journalistikunnan parhaimmisto veti ns herneet nenään siitä, että ulkoministeri kommunikoi suoraan kansainväliselle kansalle netissä. Näin hän ohittaa ruotsalaisen "tutkivan journalismin" ja kriittisen lehtimiesetiikan!

Viikon uutinen on se, että vihdoin täällä ollaan saamassa piikavero aikaiseksi. Hallituksen ehdotus kotona tehtävien palveluiden verovähennysoikeudesta on nostanut esiin kansakunnan kaksi linjaa. Kansanliikkeen vasemmistolainen valtavirta, kärjessä työntekijäjärjestö LO, tuomitsee vähennyksen. Sen katsovaan suosivan "rikkaita", sen kummemmin asiaa määrittelemättä. Itse puhuisin tavallisesta keskiluokasta. Allianssin ystävät & sielunveljet vetoavat hankkeen hyviin puoliin...niistä tuskin tarvitsee suomalaisille kertoa. Miellyttävää on ollut huomata, että vähennyksen äiti Olofsson on toistuvat vedonnut Suomen hyviin kokemuksiin.

Piiat ja herrat kummittelevat edelleen ruotsalaisessa todellisuudessa. Mielikuvat ovat vahvoja, vaikka molemmat kategoriat ovat, herra paratkoon, muuttuneet sitten politiikan alkuaikokjen. Mielikuvilla tehdään politiikkaan moraalia, ja sellainen menee läpi tässä maassa. Hyvät ja pahat rakentuvat edelleen samaan malliin kuin 1900-luvun alussa. Se tässä yhä hämmästyttää, kun maailma ympärillä on sentään aikalailla toisenlainen!! Ruotsalaista konservatiiviisuutta, sanoisin!