maanantaina, maaliskuuta 12, 2007

Euroviisut ja maailmojen erilaisuus

Yhteiset historian 600 vuotta Ruotsin kanssa eivät tunnu missään, kun vertailee saavutuksia Euroviisukilpailuissa. Viime lauantaina valittiin Tukholma Globenissa paikallinen viisumestari. Ylivoimaiseksi voittajaksi selvisi suloinen poikayhtye The Ark kappaleellaan "The worrying wind". Koko karsintakisa on täällä ollut suuremmanpuolinen mediatapahtuma: osakilpailuja on järjestetty eri puolilla Ruotsia, laulajien nousu/putoaminen on ollut kansallisen kisailun aihe ja iltalehdet täyttyvät kilpailuista.

Kotikaupunkini Uppsalan paikallislehden tv-kommentaattori Roger Berglund analysoi, että Helsinkiin lähtee Ruotsista poikkeuksellisen vahva, ja kansan laajan tuen saanut kokoonpano. Edellinen ruotsalainen lauluryhmä lavalla oli vuonna 1974 - silloin meni hyvin. Abba voitti menestyskappaleellaan "Waterloo". Ruotsin 2007 taisteluohjuksen eli The Arkin kärjen muodostaa (suomalaissyntyinen) Ola Salo, suloinen, hoikka, adrogyyni laulajapoika, Ville Valon laimennettu sveduversio. Salon Berglund asettaa Lordien haastajaksi, Lordien, joiden voittokappaleen hän hyvässä Ruotsi-Suomi -kädenväännön hengessä nimeää Euroviisujen historian kammottavimmaksi kokemukseksi.

Totta onkin, että Salo & arkki ja loordit ovat kuin vierailta naapuriplaneetoilta. Siinä missä edellinen sekoittelee maaseutu- ja junttiromantiikka (pojat ovat Smoolannista), 70-luvun glitteriä ja 80-luvun pintarokkia söpöksi, mutta kevyeksi boogielaulelmaksi, jyrää jälkimmäinen alitajunnan mustilla voimilla ja fantasialla. Olisi vaikeata kuvitella Lordi ruotsalaiseksi, ja Salo joukkoineen suomalaiseksi. Mistä kumpuaa ero? Viidhe on täällä pinnallista leikkiä, kevyttä, sekoittunutta erotiikka, hilpeää keskiluokkaista musisointia. Bellamin henki on jalostettu 2000-luvun viihdeloisteeksi, mutta sanoma unohdettu. Suomessa musiikki on vakava asia: siihen patoutuu kansallisten ja sosiaalisten tunteiden koko kirjo. Vain Suomen maaseutu voi synnyttää Lordin tapaisen ilmiön - siksi olikin ilahduttavaa, että (vastoin oletuksiani) se tavoitti kuulijat Euroopassa. Samaa en voi toivoa Ruotsin sulopojille!