sunnuntaina, toukokuuta 20, 2007

Smoolannin vallankumoukselliset: Linné, Kamprad ja Salo

Linné-juhlinta on juuri käynnistynyt Uppsalassa. Komea joukko paikallisia (yhdessä silmaatekevien kanssa) oli kokoontunut sunnuntaina puolenpäivän aikaan Linneanumin hienoon kasvitieteelliseen puistoon avamaan juhlaviikko. Tilaisuudessa kuultiin yliopiston edustajien ja poliitikkojen hieman töksähteleviä puheita (valtuuston pj, maapäivien edustaja). Eleganteimmin Linnéstä kirjoittajana puhui viikon virkallinen avaaja, kirjailija ja kirjallisuustutkija Carina Burman, meille tuttu Fredrika Runeberg -tulkitsijana.

Mitä juhlitaan, kun juhlitaan Linnén 300-vuotista syntymää? Avajaisissa todettiin: on aika antaa tunnustusta tieteelle, erityisesti luonnontieteille. Linnén kautta kulkee ruotsalainen sankaritarina. Papinpoika Stenbrohultin pitäjästä siirtyy opintielle, menestyy, osoittaa kiinnostusta luontoon ja kirjoittamiseen, nousee professoriksi, maailmanmaineeseen - kuten Burman kuvasi. Linné toteutti Jumalan suurta tehtävää kootessaan, järjestäessään ja julkaistessaan tietoja systemaattisesti tuhansista kasveista ja eläinlajeista. Linné matkasi pitkin ja poikin Ruotsia ja Eurooppaa. Hän sopii globaaliajan tunnukseksi. Vielä tärkeämpää, hänen oppilaansa, apostolinsa, kartoittivat systemaattisesti maailmaa Euroopan ulkopuolella, muun muassa Japanissa. Siksi Japanin keisari, suuri linnelogi, kunnioittaa ensi keskiviikkona yliopiston pääjuhlaa läsnäolollaan.

Linné on eteläisen Smoolannin suuri poika. Juuri sopivasti juhlaviikon alla ilmestyi alueen erikoisnumero, jossa esiin nostetaan muitakin maakunnan merkkihenkilöitä. Linnén ohella ylpeyden aiheiksi kelpaavat Ingvar Kamprad, IKEA:n isä ja Euroviisu-laulaja Ola Salo. Kaikkia yhdistää smoolatilaisuus...ja papin poikana kasvaminen. Nämä papinpojat, julistaa erikoisnumero hieman mahtipontisesti, "reagoivat vallitsevaan järjestykseen ja loivat uuden, oman järjestyksensä". Kamprad snikkaroi huonekaluja uuteen uskoon, Ola Salo pani musiikkiin vauhtia ja siirsi orkesterinsa junttipojat viihde-aikaan. Uudistajia Linnén jalanjäljissä, siis.

Naismannekiineja on vähemmän. Sellaiseksi kelpaa Smoolannissa asuva urheilijaneito Carolina Klüft. Yhtä kaikki, Smoolanti sopii ruotsalaisuuden nostalgiakohteeksi siinä kuin Savo, Hame tai Pohjanmaa meillä. Samat hyveetkin kiertävät maittemme väliä. Smoolanti on turvallinen, luova ja yrittäjäystävällinen alue. "Smoolantilaiset yritykset eivät simahda alkumetreille", analysoi Kamprad. Köyhyys on käännetty hyveeksi. Vähäinen perimä, kovat elinolosuhteet ja tiukka kasvatus loivat edellytykset taisteluhengelle, joka yhä on olemassa. Ruotsalainen 'vaatimattomuus' leimaa smoolatilaisuutta. "Olemme maailman parhaita, mutta siitä on vielä pitkä matka todella hyvään", pohtiin Kamprad menestyksenä alkuvoimaa.

Maailman parasta Linnétä juhlitaan nyt alkavalla viikolla ruotsalaisen hövelisti...! Tässä taistelussa saa muistuttaa, että Linné kuuluu koko Ruotsille, siis meille suomalaisillekin.