Maria Luisan kadulla – Bulgariassa!

Bulgariassa moni asia on toisin: koskaan ennen en ole kävellyt kevyesti jolkkaavan, suomen pystykorvakoiran näköisen elikon rinnalla valtionyliopiston päärakennuksesta ulos. Sellainen oli mahdollista Sofiassa viime viikolla, kun tuli miniseurueessa katsastettua tätä itäisen Balkanin pääkaupunkia. Siihen kuului tutustumista Sofian 35000 vapaana laukkaavaan koiraan (mukava vastapaino keväiselle Istanbulille, joka, kuten tunnettua, on kissaihmisten kaupunki..) . No koiruli siis juoksi rinnallamme ulos Alma Materista ja saman tien alas metrotunneliin ja turisti-infon ovelle nojailemaan, kun me menimme sisälle.

Sofia on henkilökohtaisen Balkan tourinin kolmas kohde, ja ehdottomasti kiinnostava. ”Orientti” alkoi heti lentokentän tullin jälkeen, kun taxikauppiaat kimpussa. Ajaudumme keltaiseen taksiin, mittarit päälle, radio laulaa kansainvälistä poppia, baanalle – ja heti huijauksen kohteeksi. Katson kuskin niskaa, lyhyttä tukkaa – itäeurooppalaisten miesten vakiofrisyyri – ja rengasta toisessa korvassa, ja mietin: jaamme totta tosiaan tässä yhteistä isänmaata Eurooppaa.. Kenttä lähellä kaupunkia, etenemme kirkkaassa sumussa, alkaa näkyä post-sosialistista maisemaa, 70-luvun kerrostalolähiötä, siellä täällä kioskeja, shopping-keskuksia, pankkirakennuksia, mainoksia paljon teiden varrella, lyhtypylväissä, kyrilliset aakkoset täällä, mistä jokainen pikkuinen historia muistuttaa: näillä nurkilla suurinpiirtein ne luotiin n 800-luvulla jKr. Cyrillius ja Methodius.

Taksin ikkunasta ehtivät avautua vielä 1300v Bulgarian kansakunnan muistomerkki – ilmassa on sosialistista historian sankaruutta! Hotelli Maria Louisa samannimisen kadun varrella. Hotelli ja katu kantavat kuningas Ferdinand II puolison nimeä – mikähän nimi mahtoi olla kommunismin aikana? Pitää selvittää.. Olimme keskellä kaupunkia, edessä ainoa alkuperäistoiminnassa oleva moskeija, peruskorjattu kauppahalli ja uusorienttinen entinen mineraalikylpylä, taustalla stalinistista hallinto- ja hoetllirakentamista. Koen vahvasti orienttia – väestö on tummaa, ei-slaavilaista, sekoittunutta, turkkilaista, romania. Ökyautoja vähemmän kuin Venäjällä ja Kiovassa, kerjäläisiä kyllä, yksinäisiä miehiä kadulla, mummoja muki kädessä, kirpputoreja, tavaraa kaupan.

Toiselta, rehelliseltä taksilta kuulemme valaisevan analyysin politiikan kärkinimistä: ”Ensin olivat entiset kommunistit, sitten salaisen palvelun tyypit, sitten poliisi ja sotilaat ja lopuksi painonnostajat ja nyrkkeilijät – siinä hierarkia!” Ja totta, ei intellektuelleja, ei taiteilijoita – Bulgariassa heikko kansalaisyhteiskuntaperinne, Ottoman yoke on virallinen sleitys eli myöhäinen vapautuminen turkkilaisvallasta. On huono edustavuus historiallisesti, ei dissidenttiperinnettä, juutalaiset kipattiin pois, turkkilaiset samoin. Sen sijaan vahva monirotuisuus ja –ristisyys, väkeä tullut ja mennyt näillä keveysasteilla, kaikki mixed.

Sofia mallikkaasti ja eurooppalaisesti suunniteltu pääkaupunki – tietoinen valinta, jolla osmanivaikutus pyyhittiin pois 1880-luvlta lähtien. Kävelimme ja katsoimme keskustan, joka näppärästi hallittavissa: keskustan kirkot, joiden edessä erinomaiset arkkitehtuuriesittelyt suurissa infotauluissa: Pyhän Yrjön kirkko Sheratonin pihalla, Aleksander Nevski katedraali (kyllä ovat serbit kateellisia!), venäläinen kirkko, Pyhän Sofian kirkko – kaikissa arkiaamuna jumalanpalvelus + tunnelmallista kirkkomusiikkia ja väkeäkin, joksin vähänlaisesti. Kirkot restauroitu moneen kertaan, takana pitkää historiaa, joillakin jo n 300-luvulta jKr.

Kivoja nämä Balkanin kaupungit, kun edelleen saa olla lähes ainoa turisti = taksit ja rahanvaihtajat huijaavat, tarjoilijat ymv. ovat superystävällisiä, kirjakauppojen tarjonta ja museotekstit ovat vain bulgariaksi. Ollaan nähtävyys itsekin, mm. kahvilasali hiljeni katsomaan, kun astuttiin sisään pohjoismaalaisessa habituksessamme...! Iso kaupunki, paljon merkittävää ja monivivahteista urbanistiikkaa: leveitä katuja ja kapeita tietä, samaa katukivetystä kuin Helsingissä, raitioteitä, rakenteilla olevia shopping-keskuksia, kerrostaloa 1970- ja 2000-luvulta, toimistoja, uusia ja vanhempia, lasia ja betonia, kerroksia ja matalaa.

Kansallisen historian museossa, jonka ent kommunistijohtaja Zihovin kolea palatsi, pohdin maan historiakuvaa. Se on mutkikas ja aukkoinen: suuri menneisyys antiikin aikana, Traakia ja sen suuruus, kulta-aarteet. Sitten suuri Bulgaria ja Volgan Bulgarian vaiheet 800-l ja 1000- ja 1100-luvut, kirjainten luominen (vuonna 863 pyhät Kyrillos ja Methodios saivat Bysantin hallitsijalta tehtävän luoda slaavilaisille kielille tai murteille yhtenäinen kirjoitusjärjestelmä), kirjallis-uskonnollinen kulttuuri, ei lainkaan mainintaa osmaniajasta, kunnes alkaa hansallisen heräämisen ja vapauden aika jonka panokseen Bulgaria itse osallistuu vain laimeasti.

Sitten San Stefano ja Berliini 1878, löysä liittäminen eurooppalaisuuteen kuningashuoneiden kautta (Battenberg ja Gotha-Saxburg), itsenäistyminen 1908, osuuksia I ja II ms ja Balkanin sodissa mm kiista Etelä-Rumelian alueesta Serbian kanssa, mutta ei niihin liittyviä traumoja, n 40000 juutalaista leirille, mutta 11 000 pelastettiin. Sitten loppuu historia uudelleen vuoteen 1946, kommunismiin ja alkaa uudelleen, kun EU-jäsenyys vahvistuu. Historiakuva vapaustahtoista, kirkollissidonnaista, siihen liittyvä kirjallinen kulttuuri ja kirjaimet tärkeitä, mutta mikä tärkeintä: ei vahvoja viholliskuvia, ei traumoja, ei pyykinpesua tai ruumiita kaapeissa, liikaa.

Bulgaria opettaa, että on alueita, joissa vielä vahvempi kokemus kuin Suomella olla Euroopan pussin pohjalta; teollisuus ajettu alas, kombinaatit ympäristöongelma, ei maataloutta, kuuluisia entisiä herkullisia Bulgarian tomaatteja viljelevät maalle jääneet mummot. Sosialismi kummittelee kaikkialla, se sama, joka tuotti pikamodernisaation ja teollistumisen Balkanille ja Itä-Eurooppaan. Uusi ruiske sama kuin Helsingillä 1990-luvulla: Euroopan kulttuurikaupungin haku vuodelle 2019. Opin, että Sofia on monitasoinen ja ristiriitainen, sattumapääkaupunki, koska sattui sijaitsemaan ”suur-Bulgarian keskellä”.

Matkailu totta vie avartaa!