Prinsessan kanssa Haagissa Eurooppaa pohtimassa..

Terveisiä Den Haagista! Olipa mukava viettää jälleen tovi Alankomaissa. Maahan on aina helppo palata, sitä on vaivatonta "lukea" monen Amsterdamissa asutun vuoden ja lukuisten vierailujen jälkeen. Tunnen tulevani kotiin, vaikka juuri nyt maa tuntuu olevan täynnä, kaupungit nuhjuisia ja hieman sottaisia. Tyhjää tilaa ei löydy - kaikkialla on runsaasti turisteja ja maahanmuuttajia. Silti jaksan ihailla sitä, miten puukenkämaa osaa tuotteistaa osaamisensa kirkkaat helmet (kukat, juustot, porsliinin jne). Hollanti synnyttää edelleen illuusion suuresta vauraudesta ja hyvinvoinnista. Missään en ole tavannut ihmisiä, jotka yhtä vakuuttavasti jaksavat todeta: "I love Netherlands. I love my country!" Jotain tälläinen peruspatriotismi jättää ihmisen iholle..

Euroopan Kulttuurisäätiön (ECF) neuvotteleva komitea (Advisory Council) piti vuosittaisen tapaamisensa Alankomaiden pääkaupungissa ja siellä olimme ensimmäistä kertaa Nordeinde -palatsissa. Syykyin oli selvä: ECF:n puheenjohtajuus on jo vuodesta 1954 kulkenut Alankomaiden kunkingasperheessä. Aluksi eurooppalaisesta kulttuuriaatteesta innostui prinssi Bernhard. Kun itse tulin mukaan 2000-luvun alussa, puheenjohtajan nuijaa heilutti kuningattaren sisar, prinsessa Margariet. Ja nyt toista vuotta puheenjohtajana on ollut prinsessa Laurentien, kuningattaren miniä. Reipas ja oppinut mimmi, joka harrastaa hyviä asioita, mm. edistää globaalia lukutaitokampanjaa.

Kaksi päivää keskustelimme eurooppalaisesta kulttuurista. Ryhmämme oli noin 40 hengen suuruinen; joukkoon mahtui eurooppalaisten säätöiden edustajia, tutkijoita ja intellektuelleja, suurlähettiläitä ja entisiä ministereitä, kirjailijoita ja kulttuurivaikuttajia. Kaikkia yhdisti yksi tavoite: miten vahvistaa eurooppalaisuutta kulttuurin avulla, lisätä kulttuurin näkyvyyttä eurooppalaisella agendalla, saada diversiteetista voimaa? Joukkomme oli oppinut ja hieman elitistinen, mutta samalla hyvin verkottunut ja asiastaan innostunut. Minussa vahvistui se, jonka jo aiemminkin tiesin: hyvä eurooppalaisuus syntyy eri maista, kielriryhmistä, kulttuureista tulevien ihmisten vuorovaikutuksessa.