Helsinki, tulevaa ja mennyttä

Elien oli Helsingin valtuuston viimeinen kevätkauden kokous. Käsittelimme pääkaupungin vuoden 2008 tilinpäätöstä ja tarkastuslautakunnan kertomusta, sekä päätimme - tietenkin - vastuuvapauden myöntämisestä. Pidin Keskustan ryhmäpuheenvuoron. On pakko sanoa: vuoden 2008 tilinpäätös näyttää satumaisen ilahduttavalta. Tilipäätöksen kanteen valittu kuva Vuosaaren uudesta suursatamasta kiteytti jotain olennaista koko viime vuoden optimistisesta perusilmapiiristä. Monet suuret hankkeet, kuten satamatoimintojen uudistaminen, lähtivät liikkeelle. Kuntatalous oli vielä kohdallaan; verotulot kasvoivat kunnissa keskimäärin 7,6 %. Helsingissä työllisyysaste oli hyvä, työpaikkoja oli runsaasti ja työttömyysaste oli alhaisin sitten vuoden 1990. Helsinki ja sen toiminnot saivat viime vuoden aikana lukuisia tunnustuksia ja laatupalkintoja kotimaasta ja ulkomailta. Palkinnot koskivat niin toimintojen sujuvuutta kuin palveluiden ja tietotekniikan korkeaa laatua.

Sataman lisäksi muitakin huomattavia muutoksia tapahtui. Sipoon lounaisosa ja Vantaan Västerkullan kiila liitettiin Helsinkiin. Painipiste oli edelleen elinkeinotoimintojen vahvistamisessa. Ammatillista korkeakouluopetusta lujitettiin muodostamalla uusi Metropolia Ammattikorkeakoulu. Matkailu kasvoi. Kaupunkikunta avasi olemustaan, kun kaupungintaloon avattiin näyttelytilaa ja sinne siirrettiin virkainfopiste. Vuoden alussa aloittanut tapahtumayksikkö alkoi kehittää Helsinkiä tapahtumakaupunkina. Senaatintorin ja Kauppatorin välisen alueen kehittäminen pääsi jälleen vauhtiin. Vuosi 2008 oli kaupungin maahanmuuttoyksikön ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Musiikkitalon rakentamiseen ryhdyttiin ja palvelutuotannon informaatiohankkeita edistettiin.

Helsingin tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja tilintarkastajien kertomus on luottamushenkilöille oiva väline ymmärtää ja paremmin ohjata jatkossa kaupungin toimintoja. Kuten nykyisestä taloudellisesta tilanteesta tiedämme, muutokset ja niiden ennakointi on todellinen taitolaji. Erityisen ilahduttavaa oli, että verotulot kasvoivat viime vuonna 6,6, prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Verotuloja kertyi siis 81,9 miljoona enemmän kuin talousarviossa oli laskettu. Myös valtionosuudet toteutuivat lähes oletetun mukaisesti. Liikelaitosten osuus on edelleen huomattava. Tämä on Helsingin talouden kivijalka; ilman liikelaitosten, ja erityisesti Helsingin Energian hyvän tuloksen tuomaa turvaa tilinpäätöksen lopputulos olisi erilainen. Kaupungilla on ollut jäntevä linjaa kunnallisten liikelaitosten kohdalla. Yksityistämisen tielle ei ole meillä lähdetty.

Vuoden 2008 merkittäviin uudistuksiin kuului päätös konsernijaoston perustamisesta siten, että se aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta. Konsernijaostosta puuttuu valtuuston pienten ryhmien edustus. Kun kyseessä on keskeinen kaupungin toimintaa ohjaava elin, on puute merkittävä. Tästä keskusteltiin paljon. Hyvinvointi ja palvelut sekä kilpailukyky, kaupunkirakenne ja asuminen olivat niitä asioita, joihin valtuutetut halusivat kiinnittää huomiota. Miten näillä alueilla toiminnalliset tavoitteet toteutuivat? Lisäksi tuli kysymyös: onko tavoitteet asetettu oikein? Nyt menojen ylityksiä on ollut muun muassa terveydenhuollon menoissa sekä lasten päivähoidon ja vanhuspalveluiden menoissa sekä ns. aikuisten palveluissa, eli toimeentulotuessa ja vammaispalvelussa.

Kaupunkikunnan tulee voida reagoida eri ryhmien palvelutarpeisiin oikea-aikaisesti. Se on hyvää asiakaslähtöisyyttä. Monien virastojen henkilöstö on ollut viime vuonna kovilla organisaatiomuutosten, palvelukulttuurin ja tehtävärakenteiden muutosten myllerryksessä. Samaan aikaan kaupunkilaisten palvelutarpeet ovat kasvaneet ja tilanteet vaikeutuneet. Ilahduttavaa on, että monet Helsingin kilpailukykyyn liittyvät tavoitteet silti saavutettiin. Asemaakaavoja laadittiin riittävästi asunto-ohjelman toteuttamiseksi – ongelmat olivat sen sijaan rakentamisen puolella. Asumisen monipuolisuus ja asuntotuotanto jäivät tavoitteista. Kiinteistöviraston maanmyyntitavoitteet jäivät jälkeen. Asunto-ohjelman asettamista uusien asuntojen määrän tavoitteista jäätiin huomattavasti. Myös investoinneissa jäätiin jälkeen.

Pääkaupunkiseudun yhteistyö on edennyt tasaisen varmasti. Pian siltä sopii odottaa myönteisiä vaikutuksia helsinkiläisten elämään. Pääkaupunkiseudun neljä kuntaa voivat yhteistyön voimalla kehittää paremmin koko aluetta menestymään ja pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa. Tulevaisuutta on vaikea ennakoida, mutta selvää on, että tilanne vuoden 2009 aikana on muuttunut huonompaan suuntaan. Huonojen uutisten leviäminen vei pohjan yrittäjien ja kuluttajien luottamukselta. Se heijastuu työmarkkinoille, kulutukseen ja kuntatalouteen. Kuluvana vuonna kyse voi olla jo talouden kriisinhallinnasta. Kunnat ovat suurten haasteiden edessä. Kuntatalous on meillä perinteisesti osannut vastaanottaa taantuman vaikutuksia. Siksi on syytä olla helpottunut vuoden 2008 tilinpäätöksen hyvistä luvuista! Valtuusto hyväkysi, lähes yksimielisnä, ponnen voimavarojen suuntaamisesta nuorisotyöttömyyden hillitsemiseen.