maanantaina, kesäkuuta 21, 2010

Arkea ja juhlaa!

Viikonloppu kului tällä kertaa Helsingissä toipuessa Ruotsin kruununprinsessan häistä. Sanon suoraan – nenäliina oli kotisohvalla märkänä lähes koko lauantaipäivän. Aina melkein iltaan asti, kun itse pääsin kommentoimaan häitä, häähumua ja monarkiaa YLE TV1:n myöhäisen illan lähetykseen. Sekä Suomessa että Ruotsissa kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin häät keräsivät Ruotsissa miljoonayleisön television ääreen lauantaina. Iltapäivän vihkiseremoniaa seurasi kotisohviltaan kaikkiaan 2,9 miljoonaa ruotsalaista.

Meillä Suomessakin Ruotsin kuninkaallisten häiden televisiolähetystä seurasi lauantaina Ylen TV1:ssä yli miljoona katsojaa. Vielä vuorokauden vaihtumisen aikaan puolitoista miljoonaa jaksoi innostua hääjuhlan ruutulähetyksestä Ruotsissa ja meilläkin hääillallisia katsoi noin 500 000 suomalaista. Kun Tukholman kaduilla häitä juhli puolisen miljoonaa ihmistä, oli Suomessa kaduilla tyhjempää – sateen vuoksi.

Tätäkin pohdittiin Ylen studiossa yhdessä etevän toimittajan JP Rantasen johdolla. Me vieraat sohvalla edustimme osaamista eri laidoilta: kaksi muotisuunnittelijaa, yksi entinen presidentin pressipäällikkö, muutama ruoka- ja juoma-asiantuntija sekä näyttelijä, kirjailija ja antiikkikauppias. Ja vaatimattomuuteni historioitsija, jonka toimeksiantoon kuului ”leivos- ja tanssiosasto” eli hääkakun ja –valssin kommentointi. Kokonaisuus toimi aika hyvin, semminkin kun ohjelma-aika venyi lähes tunnilla ja puhetta pantiin spontaanisti riittämään monesta muustakin teemasta, kuten hääsamppanjasta. Sitä saatin kädenlämpimänä nauttia ohjelman lomassa, ollen ”kevyttä, kesäistä ja pirskahtelevaa”, kuten taisin lohkaista.

Kaikki tämä tuntien panostusko turhaa, pohtinevat monet? Ei ole, vastaan heti. Elämässä tulee olla arjen vastakohtaa eli juhlaa ja romantiikkaa, rumuuden vastakohtaa eli kauneutta sekä synkistelyn vastakohtaa eli iloa ja rakkautta. Kun koko tämä paketti toteutettiin Tukholmassa ammattitaitoisesti ja tyylikkäästi, osui kokonaisuus monen herkkään hermoon. On pakko sanoa: Heja Sverige! Ruotsalaisuuden uudet ja vanhat sävyt yhdistettiin maukkaasti kuninkaalliseen edustavuuteen ja ylellisyyteen, missään kohdin yli ampumatta.

Jos jostain sopii ruotsalaisille olla kateellinen, niin skoolaus- ja puhekulttuurin suhteen. Juhlien kohokohdaksi nousi myöhään yöllä kaksi puhetta, kruununprinsessan appiukon puhe sekä Danielin vaimolleen pitämä kaksikielinen ja emootioita pursuavan puhe, joka sai kyyneleet monen muunkin kuin Victorian silmiin. Molemmat Westlingit esiintyivät vakaasti ja levollisesti – edessään useita satoja miljoonia katselijoita! Ihailtavaa. Yksinkertaisesti ihailtavaa. Hyväksi puhujaksi oppii harjoittelemassa ja tekemällä, siis puhumalla ja harjaantumalla erilaisiin tilaisuuksiin. Toivottavasti arjen rutiinit eivät vie sydämen valoa kruununprinsessalta ja hänen puolisoltaan.

Me siis tarvitsemme, näin uskon, elämäämme kauneutta ja silmän iloa. Sitä minä lähden keskiviikon valtuuston jälkeen hakemaan Sysmästä, komean Päijänteen, hyvän musiikin, sosiaalisen välittämisen ja kesäriemujen kunnasta. Välissä piipahdan Istanbulissa konferenssissa. Elokuussa tavataan jälkeen. Rauhallista kesää!

Tunnisteet: , ,